maanantai 31. lokakuuta 2016

Pidennetty viikonloppu Pietarissa

Viime torstaina matkattiin tyttöjen kanssa pidennetylle viikonloppureissulle Pietariin. Olimme valinneet matkustustavaksi laivan, sillä silloin ei tarvitse säätää viisumien kanssa vaan laivalla matkatessa parin päivän viisumiton vierailu Pietarissa on sallittu. Suuntasimme jo hyvissä ajoin terminaalille ja pääsimmekin laivaan hyvin ongelmitta. Odotuksemme laivaa kohtaan eivät olleet kummoiset ja hyvä niin, sillä laiva osoittautui 90- luvulle jämähtäneeksi paatiksi, sisustusta ja esiintymisnumeroita myöten. Onneksi aamupala laivan buffetissa ei tuottanut pettymystä vaan saimme tankattua mahat täyteen tulevaa koitosta, passin tarkastusta varten. Tämä koitos kestikin sitten jonotuksineen yhteensä lähemmäs 1,5 tuntia.
Tarkastuksesta selvittyämme Pietarin päässä odotti bussi, jolla pääsimme suoraan hotellimme ovelle. Tämä oli hyvä, sillä emme varmasti olisi omin avuin ilman kielitaitoa välttämättä heti kättelyssä päässeet hotellillemme. Lisäksi ulkona satoi, joten oli mukava vain hypätä bussiin ja ulos.
Hotellimme oli Sokos Hotel Vasilievsky. Tämä oli oikein siisti hotelli ja hyvin samantapainen kuin sukulaisensa Suomessa. Saimme huoneemme jo 11 aikaan, joten ruuhkaa hotellilla ei tainnut olla. Huoneet olivat siistit ja kotoisat. Kävimme vain nopeasti siistiytymässä ja jättämässä tavaramme huoneisiin, jonka jälkeen lähdimme etsimään lähintä pankkia rahan vaihtoa varten. Meitä oli neuvottu vaihtamaan eurot rupliksi vasta Venäjällä, koska kurssi olisi todennäköisesti siellä meille edullisempi. Näin olikin. Hotellimme vieressä oli pankki, josta saimme kaikki kätevästi vaihdettua rahat alta aika yksikön. Sitten vain katselemaan paikkoja ja ihastelemaan nähtäävyyksiä.
Lähes koko matkamme ajan satoi vettä enemmän tai vähemmän. Lisäksi tuuli oli aika puuskaista, mikä aiheutti ongelmia sateenvarjon käytössä. Omani hajosi jo ensimmäisenä päivänä pirstaleiksi... Säästä huolimatta talsimme sitkeinä katselemassa nähtävyyksiä kuten Eremitaasia, Verikirkkoa, Pietarin ja Paavalin linnoitusta ja muita Nevsky Prospectilla olevia hienoja arkitehtuurisesti mahtipontisia rakennuksia. Loppupäivästä sade sai jo riittää ja uskaltauduimmekin käyttämään metroliikennettä. Tämä sujui todella hyvin ja suuntasimmekin törsäilemään matkamuistoista jääneitä rupliamme Galeria-kauppakeskukseen.
Kauppakeskus oli valtava ja siellä oli kaikki merkkiliikkeistä, kosmetiikkapuotien kautta ketjuliikkeisiin. Päätimme katsastaa vain Suomen maalta puuttuvat liikkeet eli Uniclo, Pull and Bearin, Bershkan ja muutaman muun puodin. Tähänkin meni kohtuu paljon aikaa, sillä kauppakeskus oli todella suuri! Koska olimme aika poikki kävelystä emme enää jaksaneet lähteä etsimään ruokapaikkaa vaan tyydyimme syömään kauppakeskuksen yhdessä ketjuravintolassa kohtuu huonot hampurilaisateriat. Se ei kuitenkaan haitannut, sillä kaikki olivat jo tässä vaiheessa iltaa todella nälkäisiä. 
Hotellille lähdimme matkaamaan löytämämme irtokarkkikaupan kautta, josta ostimme eväspussit mukaan hotellille. Metrolla pääsimme kätevästi ihan hotlamme läheisyyteen. Olimme kaikki uupuneita päivän kävelyistä ja olikin ihana mennä vielä rentoutumaan porukalla saunatilaan ja ottaa kunnon löylyt ja peseytymiset päivän päätteeksi. Uni maittoi tämän jälkeen hyvin ja nukahdimmekin kaikki melko nopeasti haaveillen tulevan aamun hotelliaamiaisesta.
Heräsimme varhain aamiaiselle, joka osoittautui todella maukkaaksi ja monipuoliseksi. Aaamiaisella oli paikalla kokki, joka paistoi omeletteja omien täytevalintojen mukaan avokeittiössä. Lisäksi tarjolla oli monipuolisesti leivonnaisia, leikkeleitä, hedelmiä ja erilaisia myslejä. Löytyi myös kaurapuuroa, pekonia, nakkeja sekä pannukakkuja ja muita herkkuja. Kahvikin oli todella hyvää, joten tälle aamupalalle antaisin lähes täyden kympin. 
Toisena päivänä olimme päättäneet käydä katsastamassa vielä muutaman nähtävyyden ja käydä ostamassa viimeiset tuliaiset ja ostokset. Eilisestä rohkaistuneena uskalsimme matkata metrolla lähes joka paikkaan. Olimme myös päättäneet käydä lounastamassa eräässä ystäväni tuttavan suosittelemassa ravintolassa. Ruoka oli hyvää ja halpaa niin kuin lähes kaikki Pietarissa. Nautittuamme myöhäisen lounaan lähdimmekin jo kohti hotellia, josta nappasimme matkatavaramme ja hyppäsimme terminaalibussiin, joka haki meidät suoraan hotellin edestä. 
Sama lähes 1,5 tunnin passintarkastus- rulianssi odotti meitä myös Pietarin terminaalissa. Laiva, jolla menimme kotiin, oli eri kuin tullessamme. Tämä kyseinen oli hieman aikaisempaa siistempi mutta noudatti samaa kaavaa kuin edeltäjänsä. Ilta sujui tax-freessa shoppaillen ja tanssiesitystä katsellen. Aamulla olimmekin jo takaisin Helsingissä ja kotiovella olin jo ennen kello yhdeksää. Oli ihanaa, kun tiesi koko sunnuntain olevan vielä vapaata ennen arjen alkua maanantaina.
Kaiken kaikkiaan matka oli todella onnistunut säästä huolimatta. Paljon jäi näkemättä ja mieli tekisi tämän vuoksi matkata uudelleen Venäjän maalle. Habitukseltaan Pietari oli hyvin samankaltainen kuin Budapest, jossa kävimme Robinin kanssa viime keväänä. Tietysti vuodenaika vaikuttaa mielikuvaan paikasta, mutta uskon Pietarin olevan todella kaunis kaupunki keväisin kun lukuisat kauniit puistot kukoistavat ja aurinko paistaa. Eläminen Pietarissa oli todella halpaa ja rahaa kuluikin odotettua vähemmän, joka tietysti on aina positiivista. 
Ainoa iso miinus oli tulo- ja menomatkalla ollut jonotus terminaalissa. En tiedä, voisiko tarkastuksen järjestää jotenkin järkevämmin välttyäkseen tuollaiselta jonotusmäärältä. Jos ei niin ensi kerralla aion ehdottomasti matkustaa Pietariin junalla, jonka olen kuullut olevan paljon helpompaa ja kivuttomampaa.
Ehkä tässä voisi jo alkaa suunnittelemaan seuraavaa matkaa ja sen kohdetta. Mutta ensin on ehkä tienattava vähän lisää rahaa. Kuulumisiin, nyt riennän kuuntelemaan totuuksia fysiikan opetuksesta.

Heipsun hei!
🌸 : Noora

tiistai 25. lokakuuta 2016

Gluteeniton aamuhetki

Sain taannoin taas hieman testattavaa buzzadorilta, tällä kertaa maisteltavaa sellaista. Niin kuin monet jo tietää olen buzzador ja buzzadorina saan erilaisia tuotteita testaukseen ja arvioitavaksi. Tykkään etenkin testata tällaisia ravintoon liittyviä tuotteita.

Minulla oli ilo päästä maistelemaan Schärin gluteenittomia tuotteita. Testiin sain kolmea eri leipälajiketta sekä kahdenlaisia keksejä maistettavaksi kahvin kera. Koska äitini noudattaa gluteenitonta ruokavaliota päätin ilahduttaa häntä ja antaa hänelle osan tuotteista testiin. Hän jos kuka osaa kertoa myös niiden terveydellisestä hyödystä. 

Valmistin meille gluteenittoman aamupalan, joka sisälsi tietenkin yhtä Schär-valikoimasta löytyvää leipää (quinoa, durra, kastanja-leipä) sekä jälkiruoaksi tummalla suklaalla kuorrutettuja gluteenittomia keksejä.


Äitini kehui erityisesti leivän makua ja koostumusta. Se ei ollut laisinkaan kuiva ja mauton niin kuin useimmat gluteenittomat leivät. Minunkin mielestäni leipä maistui todella maukkaalta ja oli koostumukseltaan pehmeä ja paahtoleipämäinen. Siksipä me paahdoimme leivät, jolloin voi suli kivasti leivän päälle. Muutkin leivät olivat koostumukseltaan erittäin pehmeitä ja maukkaita. Jos en olisi tiennyt, en olisi tunnistanut leipiä gluteenittomiksi.


Ja  entäs sitten nämä keksit?!  Aivan mielettömän herkullisia ja suussa sulavia! Minua miellytti etenkin tumman suklaan tuoma ihanan täyteläinen maku, joka yhdistyi keksiin. Perheen pienimmille tummasuklaakuorrutus ei maistunut, mutta onneksi toiset keksit, vaniljatäytekeksit maistuivat heille sitäkin paremmin. 
Ja  mitä tästä nyt sitten jäi käteen? No ainakin oma ennakkoluuloni gluteenittomien tuotteiden mauttomuudesta ja leipien kovuudesta on nyt kumottu. On varmasti paljon mielekkäämpää saada rahoilla maukasta ja pehmeää leipää kuin kovaa, koppuraista ja puulta maistuvaa. Tiedän nimittäin, ettei nämä gluteenittomat tuotteet ihan ilmaisia ole. Äiti ei myöskään valitellut vatsakipuja, joten uskon näiden myös oikeasti tekevän hyvää vatsalle. Itseäni ei ainakaan alkanut turvottamaan niin kuin esimerkiksi ruisleipä tekee. Lämmin suositus näistä tuotteista, etenkin kekseistä!

Nyt olisi vielä viimeiset kouluhommat edessä ennen torstaita, jolloin lähdetään tyttöporukalla katsastamaan Pietarin ihmeitä. En malta odottaa, että pääsen näkemään niitä mielettömiä rakennuksia ja sitä kulttuuria, josta omat juuret ovat joskus lähteneet liikkeelle.

Nauttikaa viikosta!
🌸 : Noora

tiistai 18. lokakuuta 2016

This past week has been a strange one

No ei oikeesti ole ollut mitenkään outo viikko, mutta viime viikko oli todella mukava viikko! En ole viimeisen kahden vuoden aikana osallistunut hirveämmin opiskelijarientoihin, mutta viime viikolla tein poikkeuksen! Nimittäin Condus Amazing Race! Kyseessä on niin huippu opiskelijatapahtuma, että sen kohdalla teen poikkeuksen joka vuosi. Tää oli jo viides kisavuosi meikäläiselle ja tähän astisen amazingrace-urani paras vuosi. Meidän tiimi, Voittopukit sijoittui 13. sijalle, mikä on aika hyvin 120:sta joukkueesta! Oon tosi ylpeä meistä ja tätä voidaan hyvällä mielellä muistella koko loppuvuosi.
Viime viikolla onnistuin myös tekemään mielettömän hyvää ja helppoa juuressosekeittoa. Olin taannoin ostanut k-marketista ämpärillisen juureksia ja nyt ne pääsi maukkaaseen käyttöön, kun puolista soseutui keittoa pakkasen täydeltä. Suosittelen ehdottomasti testaamaan. Sosekeiton osaa valmistaa huonompikin kokki (Itselläni on todistusaineistoa). Ohjeita on netissä pilvin pimein ja sekaan voi heittää juuri oman maun mukaisia juureksia ja mausteita. 
Torstaina pääsin kokeilemaan jotain uutta. Olin nimittäin jalkaterapeutilla. Eräs joukkuekaverini opiskelee Metropoliassa jalkaterapeutiksi ja hän pyysi minua testiasiakkaaksi ja koska homma kuulosti mielenkiintoiselta olin oitis valmis tulemaan. Jalkaterapeutit tutkivat ja hoitavat jalkojen kovettumia, kynsien tai muiden jalan osien epämuodostumia sekä kuivumia. Itselläni tutkittiin juurikin jalkapallon aiheuttamia päkiän kovettumia sekä hiottiin paksuuntuneita kynsiä. Vaikka itse en pidä toisten jalkoihin koskemisesta oli todella ihanaa, että joku hoiti minun jalkani kuntoon. Nyt kynnet ovat todella siistit ja kovettumat alkaneet pehmetä!

Loppuviikon vietinkin Pietarsaaressa poikaystäväni vanhempien luona kyläillen. Sinne on aina mukava mennä, koska jostain syystä siellä pystyy samanaikaisesti tarvittaessa keskittymään kouluhommiin, mutta toisaalta taas rentoutumaan ja irrottamaan Helsingin melskeestä. Toinen tällainen paikka on kotonani Lopella.


Jeppiksessä vastassa on aina kaksi ihanaa beagle-neitoa, joiden kanssa tykkään käydä lenkkeilemässä. Pietarsaaressa miljöö on jotenkin todella kaunis, sillä omakotitalot ovat suurelta osalta puutaloja ja jollain tapaa tuovat mieleeni sekoituksen Porvoota ja vanhaa Raumaata. Ehkä ensi kerralla otan enemmän kuvia maisemista niin näette, mitä tarkoitan.

Ehdimme puuhailla vaikka mitä pidennetyllä viikonlopullamme! Tietenkin kävimme treenaamassa vakiosalillamme Fitness Clubilla, mutta sen lisäksi lauantai oli pyhitetty kehonhuollolle ja palautumiselle. Kävimme molemmat hierojalla aamusta, joten lepo tuli kyllä tarpeeseen. Kehon huoltaminen on hyvin tärkeä osa treenaamista. Tästä minun pitää itseänikin muistutella aika ajoin kun venyttelyt ja putkirullaukset tuppaa unohtumaan. Sunnuntaikin meni vielä vähän hengaillessa ja kevyiden treenien merkeissä, mutta tuli sitä pieni lenkki ja muutama geokätkö etsittyä.

Pitkästä aikaa elokuvateatteriin tuli joku molempia kiinnostava leffa, nimittäin Inferno! Leffa oli Da Vinci-koodin ja Enkeleiden ja demoneiden tapaan jännittävä ja sisälsi mielenkiintoisia arvoituksia, mutta jotenkin fiilis leffasta jäi hieman latteammaksi kuin aikaisemmissa. Teema tosin oli hyvinkin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättävä.
Eilen sitten palauduimme takaisin Helsinkiin, mutta onneksi tämäkään viikko ei ole kamalan rankka. Mulla on koulua vain tänään ja huomenna. Torstaina suuntaan perheeni kanssa Turkuun hotelli Caribiaan viettämään laatuaikaa ja nauttimaan kylpylän antimista sekä runsaasta aamupalasta. Voin kirjoittaa siitä reissusta lisää viikonloppuna.

Nyt kuitenkin alan valmistautua Esport Bristolin worldjumpinbasic- trampoliinijumppatunnille! Haluaisitteko mahdollisesti kuulla siitä jotain?

Mukavaa viikkoa!
 🌸 : Noora

tiistai 11. lokakuuta 2016

The island of Kos, Greece

Yleisön pyynnöstä päätin kirjoittaa viime kuisesta Kreikan matkastamme. Ja mikäs siinä, ihanaahan se on muistella lämpöä ja aurinkoa näin syksyllä vaikkakin kaipuu takaisin helteisiin voikin kasvaa sen takia yltiömäisen suureksi. Lisäksi pääsen jakamaan muutaman kuvan satojen lomakuvieni joukosta. Vaikka en blogia enää niin usein kirjoittelekaan kuvia tulee kyllä räpsittyä edelleen hyvin tiuhaan tahtiin.

Kun lähdimme etsimään meille sopivaa matkaa kriteerit eivät olleet päätä huimaavat: Lähdön pitäisi ajoittua elokuun lopulle, jonne molemmat saatiin järjestettyä viikon mittaisen loman pätkän ennen kouluaherruksen alkua, maan pitäisi olla sellainen, jossa ei olla aikaisemmin käyty, koko paketti tulisi olla suht edullinen, keskilämpötila +30 asteen paikkeilla sekä hotellin läheltä pitäisi löytyä kuntosali, jossa voisimme käydä treenaamassa loman aikana.

Äkättiin Tjäreborgilta superhalpa hotelli+lennot paketti Kosille, tsekattiin paikallinen kuntosalitarjonta ja voilá, varattiin matka seuraavana viikonloppuna. Matkaan lähdettiin töiden jälkeen perjantai-iltana. Lento kesti noin 4 tuntia, mikä mielestäni on vielä hyvin kestettävissä. Tiedän, että Robinille, joka on itseäni hiukan kookkaampi, matka saattoi olla hieman tukalampi pienesen penkkiväliin sulloutuneena. Pääsimme kuitenkin turvallisesti perille Kosin lentokentälle, josta otimme taksin omalle hotellillemme.

Taksilla matka hotellille kesti noin 30 minuuttia. Hotellimme sijaitsi Lambin alueella. Tjäreborg järjesti myös matkustajilleen maksullisen bussikuljetuksen hotelleille, mikä olisi varmasti näin jälkikäteen mietittynä ollut edullisempi vaihtoehto. Toisaalta matkan kesto olisi bussikyydillä kestänyt paljon kauemmin.
Olimme jo matkaa varatessamme tietoisia siitä, ettei hotellimme tulisi olemaan mikään luksuslukaali. Ajattelimme kuitenkin ettei tämä haittaa, sillä emme olleet tulleet viettämään aikaamme hotellin seinien sisällä. Iloksemme huoneemme oli oikein siisti parvekkeellinen huone, jossa viihdyimme hyvin viikon päivät. Myöskin hotellin allasalue oli mukava ja kävimmekin pulahtamassa siellä lähes joka päivä. Aamupalasta ei tosin voi muuta hyvää sanoa kuin, että hiilihydraatteja löytyi ja kahvia. Toisinaan oli tarjolla myös keitettyjä munia, jolloin olimme tyytyväisiä kun ei tarvinnut poiketa kaupassa hakemassa jotain proteiinipitoista mutusteltavaa ennen salille menoa.

Koko matkalla eniten meillä taisi palaa rahaa ruokaan. Turistikohteena ei ole yllätys, että ravintolassa syöminen maksaa mitä maksaa, mutta onnistuimme löytämään muutaman hyvän street food mestan, jossa muun muassa lempiherkuksemme valikoituja gyroksia sai parilla eurolla. Lyhykäisyydessään kreikkalaista ruokaa voisi kuvailla hyvin lihapitoiseksi. Kreikkalaista salaattia tosin sai joka paikasta sekä tietenkin tätä gyrosta, pitaleivän sisälle käärittyä kebabyllätystä.

Toisin kuin ravintolaruoan hintataso tuli meille yllätyksenä ruokakauppojen hintataso, joka oli aika samoissa mittapuissa mitä meillä Suomessa. Jotenkin olin ajatellut, että ruoka olisi elintarvikekaupoissa edullisempaa. Ehkä paikalliset ostavat enemmän vielä ruoka-aineita toreilta, joilla varmaan hintataso on alhaisempi.
Nähtävyyksistä kävimme katsomassa suurimmat historialliset nähtävyydet kuten Hippokrateen plataanipuun ja puutarhan, Johannittoojen linnoituksen, Asklepionin temppelin, Muinaisen torialueen sekä teatterin Agoran ja Odeonin. Ehdimme nähdä todella paljon viikon aikana, sillä vuokrasimme pyörät käyttöömme koko viikoksi. Se helpotti ja nopeutti kulkuamme Kosin kaupunkiin ja kuntosalille, jonne hotelliltamme oli noin 2 kilometrin matka. Polkupyörien vuokraus viikoksi maksoi vain 13e per nenä.


Koska lomamme päätarkoituksena oli rentoutua ja nauttia lämmöstä ei meillä ollut mitään suurempia suunnitelmia vaan teimme asioita fiiliksen mukaan. Kävimme lähes joka päivä David's Gymillä, todella hyvin meitä palvelleella lomasalilla, söimme hyvin, löhösimme rannalla sekä nautimme lämpimistä välimeren illoista istuskellen ravintoloissa. Piti sitä yksi kreikkalainen geokätkökin käydä etsimässä.
Teimme yhden pidemmän retken Tigaki- beachille, jonne pyöräilimme 10 km suuntaan. Ranta oli ihanaa hienoa hiekkaa toisin kuin Lambin rannat, jotka olivat poikkeuksetta pikkukivirantoja. Oli myös kiva nähdä, millaista elämä on kaupungin ulkopuolella, asutusalueella, jossa suurin osa luonnosta on viljelysmaata tai auringon paahteesta kuivunutta kasvistoa tai nahkealehtisiä kasveja.


Ostoksia ei pakollisten tuliaisten lisäksi tullut hirveästi tehtyä, mitä nyt yhdet converset tuli ostettua katupuodista. Eli ostoksiinkin säästetyt ropot pystyimme käyttämään olennaiseen, eli syömiseen!






Kaiken kaikkiaan lomalle oli oikein onnistunut ja rentouttava. Kreikkalaiset ihmiset ovat todella ystävällisiä ja lähes poikkeuksetta puhuivat hyvää englantia. Ehdottomasti ihana rantalomakohde ja sopii varmasti myös lapsiperheille.

Seuraava reissu siintääkin jo näkyvissä kun lähdetään tyttöporukalla kahden viikon päästä katsastamaan Pietarin menoa.

Pirteää viikkoa kaikille!
🌸 : Noora